DNA-tulokset ja pentutarkki

Odottelu on ohi. Soittelin eilen jo Genoscoperille kysyäkseni missä meidän tulokset viipyvät. Minä hätähousuna hoputin ja tulokset tulivat tiistaina sähköpostiin.

Ristohan se koko pentueen isä on eli pentueen sukutaulu löytyy tästä linkistä.

Muuten, aika hauska yhteensattuma, että isällä ja pennuilla on sama syntymäpäivä :))

Sain siis tälläistä postia:

No, nyt on lähtenyt pentujen rekisteröinti eteenpäin. Soittelin myös Kennelliittoon kysyäkseni kuinka kauan menee rekisterikirjojen kanssa ja sain kuulla, että P-tunnuksen saadakseen pentueen rekisteröinnissä voi mennä vielä jopa 2 viikkoa!!! Mitä ihmettä! Luulisi, että he saavat yhtälailla sähköisesti tiedon Genoscoperilta ja homma etenisi vauhdilla niinkuin muuten yleensä rekisteröinnit menevät. Varmuudeksi minä vielä laitoin sinne menemään tuon saamani Genoscoperin tuloksen ja maksan sitten siitä "käsityöstä" vähän enemmän/pentu. Eipä ehkä tarvitse odotella niin kauaa tai sitten täytyy....


Tänään oli myös muuten jännä päivä. Pentutarkki.

Lähdin yksin kopallisen pentuja kanssa kohti eläinlääkärintarkastusta. Siinä, kun viimeksi kopassa oli hiljaista ja hämmentynyttä väkeä, niin nyt kopasta kuului sellainen mekastus. Ihan kuin teuraalle oltaisiin oltu menossa. Kaikki kiljuivat yhtä aikaa, en kuullut edes radion ääntä. Siitä tuli mieleen Unnan hakureissu Raumalta aikoinaan. Kahden ja puolen tunnin matkalla Unna parkui varmaan sen kaksi tuntia ja puoli tuntia ennen kotia vasta rauhottui. Eli tiedossa voi olla kiljukauloja tällä viikolla matkaseuralaisina :) Mutta kyllä ne siihen matkustamiseen sitten tottuvat, uskokaa pois :)) Unna on ainakin aina mukaan tulossa ja viihtyy autossa mainiosti.

No, eläinlääkärillä sitten osattiin olla kauniisti ja häntää heilutettiin lääkärille ja hoitajalle. Paljon pusuja annettiin ja oltiin iloisia, kun päästiin hetkeksi pois kopasta. Pennuthan on jo kertaalleen tarkastettu silloin kolme viikkoa sitten DNA-näytteenoton yhteydessä ja nyt sitten toisen kerran. Kaikilla oli kaikki hyvin! Yleikunto ok, iho ok, karvapeite ok, limakalvot ok, hampaat ja purenta kaikilla ok, silmät ok, sydän ok, keuhkot ok, napa ok, luusto ja lihaksisto ok, häntä ok. Eetulla oli toinen kives vasta tuloillaan, mutta on kuulemma ihan siinä ja tässä, Aatulla ja Beetulla oli kivekset laskeutuneet.

Harmi, etten muistanut ottaa kameraa mukaan. Tosin en ehkä olisi siinä hässäkässä ehkä sitä muistanut ottaa esillekään.

Ulkoleikkeijä

Sisätilat alkavat käydä välillä, ja varsinkin aamuisin, kovin pieniksi tälle porukalle. Energiaa löytyy niin paljon hyvin nukutun yön jälkeen ja porukalla sitten vauhtia on enemmän kuin uskoisikaan. Olemme märistä keleistä huolimatta käyneet ulkoilemassa, ei ihan sateella, mutta sateen välissä kylläkin. Eihän siellä kauaa pysty olemaan, kun pikkuväki on juossut itsensä märiksi ja sisällä on sitten huolellisen kuivatuksen vuoro. Mutta kivaa on ollut siitä huolimatta.

Tänä aamuna oli mukava keli, pilvinen ja ei satanut. Maa oli kostea, mutta ei märkä. Ja lapsilla oli HAUskaa!!

 

Kaulapantoja ja herkkuluita

Olemme muutamaan kertaan testailleet pentupantoja pennuilla. Aivan ensimmäisen kerran testiraadin mielestä homma oli aivan hirveetä kidutusta. Pannat kutittivat, liikkua ei voinut, kun koko ajan piti ihmetellä kaulassa olevaa kaulapantaa ja rapsuttaa takajalalla. "Emme tykkää" oli raadin yhteinen mielipide asiasta.

No, muutamia minuutteja aina silloin tällöin koitamme totuttaa kerrallaan kaulapantoihin. Alun alkaen ostin pennuille pannat siksi, etten sekoittaisi niitä keskenään. Nuo, kun olivat alkuun niin saman näköisiä. No, kyllähän nuo erottaa toisistaan ilman erivärisiä pantojakin :)) Mutta pennut nyt saavat kuitenkin jo treeniä pantoihin ja mukaansa täältä pienet pentupannat.

Välillä sitten rauhoitutaan leikeistä syömään puruluita. Hampaat tarvitsevat kaluttavaa, lelut saavat kyytiä ja välillä varpaat ja housunlahkeetkin.